Johanna Vendelin Ihmisten ja luonnon asialla

Guggenheimin maagiset mustat kuutiot

  • Guggenheim Bilbao - ainutlaatuista arkkitehtuuria
    Guggenheim Bilbao - ainutlaatuista arkkitehtuuria

Guggenheim-museon uusin rahoitusehdotus on Helsingin kaupunginhallituksen käsiteltävänä jo maanantaina. Siksi on ajankohtaista peräänkuuluttaa järjen käyttöä Helsingin päättäjiltä. Guggenheim Helsinki Tukisäätiön täysin pokkana esittelemä 550 000 kävijän vuotuinen turistiodotus luo täysin epärealistisia mielikuvia museon vaikutuksesta Helsingin talouteen. Ollaanko tässä nyt sortumassa populistiseen johdatteluun asiallisen päätöksenteon sijaan?

Mikä pahinta, näinkin utopistiseen turistimassaan pohjautuvalla talouslaskelmalla museo itsessään olisi todennäköisesti tappiollinen, mistä pitää huolen museon korkeat toimintamenot, jotka ovat 11,6 miljoonaa euroa vuodessa. Myös Grahn-Laasosen lupailema 1,3 miljoonan euron valtiontuki on epävarma, koska Guggenheim Helsinki ei omien kokoelmien puuttumisen takia täytä kriteerejä. Tämä osuus uhkaisi tulla Helsingin kaupungin kontolle.

Miksi  550 000 uuden turistin vierailua Helsingissä voi pitää täysin hatusta tempaistuna toiveajatteluna? Siksi, että Berliinin Guggenheim-museo veti n. 130 000 turistia vuodessa ja Las Vegas n. 150 000-160 000. Nämä määrät eivät kuitenkaan tehneet museoista kannattavia – niinpä ne jouduttiin sulkemaan. Näin tapahtui sellaisissa kaupungeissa, jotka jo ennestään ovat suhteellisen vetovoimaisia. Samaa ei voi sanoa Helsingistä tai Suomesta, joita turistit suorastaan karttavat kansainvälisten vertailujen perusteella.

Tätä taustaa vasten tuntuu varsin epäilyttävältä se tapa, jolla Guggenheim Helsinki Tukisäätiö yrittää rauhoitella ihmisiä,  jotka ovat kyseenalaistaneet säätiön ottaman 35 miljoonan lainan takaisinmaksukyvyn. Säätiö toteaa huolettomasti näin:

"Pankki on kiinnostunut ensisijaisesti siitä, että lainan korot pystytään maksamaan. Esimerkiksi lainan korkojen kattamiseen tarvittaisiin vain 175 000 kävijää vuodessa."

Berliinin ja Las Vegasin esimerkit osoittavat, että pelkkä Guggenheim-brändi ja taide eivät riitä. Bilbaon Guggenheim-museon suosiossa on pitkälti kyse ainutlaatuisesta arkkitehtuurista, mikä on sen vetovoimaisuuden (1 miljoonaa turistia vuodessa) ensisijainen syy. Seinien sisällä oleva taide on toissijaista. Kuvitellaanko täällä Helsingissä nyt siis aivan vakavissaan, että mustat kuutiot merenrannalla olisi jotain niin erikoista ja ainutlaatuista, että turistien määrällä ei olisi mitään rajaa?

Ei ihme, että mukaan yksityisiksi rahoittajiksi on lähtenyt lähinnä sellaisia rikkaita liikemiehiä, joille oman nimen saaminen julkisuuteen "taiteen ja turismin edistämisen" nimissä on tärkeämpää kuin mahdolliset tappiot, jotka eivät heidän omaa talouttaan kaataisi. Lisäksi rahoittajiksi on ilmoittautunut vakavaraisia yksityisiä säätiöitä ja valtion omistamia firmoja. Huono diili kaikenkaikkiaan, minkä todelliset pääomasijoittajat ovat älynneet ja siksi ovat jättäytyneet pois.

Helsingin kaupungilta odottaisin vastuullisuutta verorahojen käytössä. 80 miljoonan euron investointi ja sen päälle 35 miljoonan euron suuruisen riskilainan takaus sekä tilakustannuksista vastaaminen todennäköisesti rankasti tappiollisessa hankkeessa on erittäin vastuutonta toimintaa.

Miksi emme Helsingissä Guggenheimin sijaan panostaisi enemmän jo olemassaoleviin museoihin? Meillä on jo nyt monipuolinen museotarjonta, jota tuleva Amos Rex täydentää. Museot kuitenkin kärsivät rahapulasta, koska valtionosuudet ovat laskusuunnassa. Kansainvälisten huippunäyttelyiden järjestelyissaä avustaminen - niiden mahdollistaminen - voisi olla sellaista toimintaa, mikä voisi maksaa itsensä takaisin. Muussa tapauksessa julkisen rahan käytölle täytyy olla vankat perusteet. Sanotaan lähtökohtaisesti jyrkkä EI kaikenlaiselle verorahojen riskisijoittamiselle.

Toivoa sopii, että viimeistään Helsingin kaupunginvaltuusto tekee järkevän päätöksen Guggenheim-asiassa. Naulat arkkuun ja haudataan vihdoin viimein koko epätoivoinen projekti. Keskitetään voimamme Helsingin oman brändin vahvistamiseen – mihin ei kuulu kaupunginjohtajan kunniaksi rakennettavat jättimonumentit.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

25Suosittele

25 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (39 kommenttia)

Käyttäjän VesaPeltola kuva
Vesa Peltola

Samaa mieltä. Kävijämääräennuste on aika kova ja uskoisin, ettei esimerkiksi Kiasman kävijäluvut kohenisi vaan laskisivat. En ymmärrä miksi nykyaikana, kun asunnoissa suositaan pienempää kokoa ja toimistotkin rakennetaan tehokkaammiksi julkisissa rakennuksissa ollaan valmiita tuhlailuun. Guggenheimin käyttöastekin luultavasti olisi aika kesään painottuva.

Minusta on jotenkin kornia, ettei omaperäistä kansallista ideaa saada aikaiseksi vaan halutaan ostaa ulkomainen brandi. Jos näin halutaan toimia, niin on hullua maksaa kun voisi saadakin rahaa. Tämä tumma rakennus voisi olla esim. Coca Cola Art museum. Varmasti yhtä tunnettu nimi maailmalla ja rahan suuntakin voisi vaihtua.

Toivon ettei kansan enemmistön tahtoa jyrätä vaan kaivetaan Guggis-haaveille tällä kertaa tarpeeksi syvä kuoppa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Hyvä kirjoitus ja toivon mukaan Helsingin kaupunginhallitus ei mene mukaan tähän hullutukseen. Osku Pajamäkeä kannattaisi nyt myös tarkasti kuunnella, hänellä oli hyviä vasta-argumentteja koko tähän omituiseen päähänpiintymään, että meille pitäisi saada oma Guggeni, vaikka liian moni sitä vastustaa.

Helsingin hienoin tontti kuuluuisi minun mielestäni suomalaisten itse päättämälle ja hallinnoimalle "Sibelius Kulttuuritalolle", jossa olisi kaiken kattavat esittelytilat taiteelle, arkkitehtuurille ja teollisen muotoilun esittelytilat ym.

Siis kooste siitä mitä me itse pystymme luomaan ja valmistamaan. Se olisi myös taloudelliset näkökohdat huomioon ottava kulttuuriteko, jonne turistien lisäksi liikemiehet voisivat viedä vieraitaan syömään suomalaisia perinneruokia eri maakunnista ja juomaan Suomessa valmistettuja viinejä ja oluita pianomusiikin säestyksessä.

Viihtyisä olohuone meille kaikille keskellä parhainta Helsinkiä! Mikä olisi meille suomalaisille sen mukavampaa ja luulenpa monen suomalaisen mielelläänkin antavan siihen omat roponsa Lastenlinnan keräysten tapaan?

Pitäisi olla valmiutta nähdä koko epäonninen suunnitelma kokonaisuutena ja rehellisin silmin, mutta olla myöskin valmis muuttamaan mielipiteitään. Ainakin kansan mielestä se näyttää olevan vain eliitin luoma kuvitelma Guggenheimin paremmuudesta muun taiteen ja kulttuurin osaamisen ja luomiseen ihan omalta suomalaisten johtamalta pohjalta.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Preciis, Oskusta demaripuolueen pelastaja alennustilasta vaikkapa puoluesihteerinä (olen muuten vastarannankiiski). Vihreät kusee omiin muroihin ja demaripuolue voisi olla järkevämmällä politiikalla olla demoktatian toteumisen vaativa vastavoima Keskusta-Kokoomus viritteiselle auuntaukselle. Jokin mättää ja pahasti tässä korporaaatioiden Suomessa.

Olen aina äänestänyt kokoomusta (( Paitsi Tossavaista ja (Manua Karjalaisen pelosta mustana hevosena vaarojen vuosien ehtoossa)). Aina tarvitaan meille oikeistolaisille vastavoima, joka on vakavasti otettava. VL on vitsi ja demarit kriisissä, kuka tökkää demareita persuksiin saaden heräämään tähän vuosisataan Väinö Tanneria ja hänen elämäntyötänsä muistaen.

ps hieno blogi

Käyttäjän JohannaVendelin kuva
Johanna Vendelin

Osa Museo-lehden kyselyynkin osallistuneista museoalan ammattilaisista arveli Guggenheimin brändin jo olevan laskusuunnassa:
http://museoliitto.blogspot.fi/2016/02/guggenheim-...

Itse kannattaisin paljon mieluummin, että Helsingin kaupunki avustaisi ensijaisesti esim. Kiasmaa kansainvälisten näyttelyiden mahdollistamiseksi ja turistien houkuttelemiseksi Helsinkiin.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Kuvitellaanko täällä Helsingissä nyt siis aivan vakavissaan, että mustat kuutiot merenrannalla olisi jotain niin erikoista ja ainutlaatuista..."

- Tässä vaiheessa on jo aivan yksi ja sama, onko kysymys mustista kuutioista merenrannalla, punaisista palleroista peltomaisemassa vai riemunkirjavasta rakennelmasta rämeellä.

Kun Suomessa on päätetty järjestää kansainvälinen arkkitehtikilpailu, on samalla de facto tunnustettu, että rakennushanke viedään konkreettisesti päätökseen. "Kansakunta joka maksoi velkansa", torjui ylivoimaisen vihollisen talvisodassa, ja menee muutenkin vaikka läpi harmaan kiven, on ottanut ratkaisevan askeleen.

Käyttäjän JohannaVendelin kuva
Johanna Vendelin

Arkkitehtikilpailun järjestämisen aikoihin on tuskin Guggenheim-museon todelliset toimintakulut vielä olleet selvillä. Nämä tietäen (11,6 milj eur/vuosi) yritetään hanketta siitä huolimatta viedä läpi. Esittämällä 550 000 kävijän turistiodotus yritetään populistisin keinoin saada harhautettua ihmiset kääntämään huomionsa muualle (pois kulurakenteen tarkastelusta). Tällainen toimintatapa ei ole hyväksyttävää.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Jos verrataan tätä projektia Bilbaon Guggenheimiin on muistettava että Espanjassa käy vuositasolla noin 60 miljoonaa turistia. Osa heistä lähtevät varmasti junalla, lentokoneella tai autolla päiväksi tai pariksi Bilbaon tutustumaan tuohon museoon.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #13

Kävin Bilbaossa taannoin koska siellä pelattiin koripallon MM-kisoja ja Suomi oli mukana. Taajamineen noin miljoonan asukkaan maakunnan pääkaupunki on täynnä historiaa, upea vanha kaupunki ja aivan suussasulavan rikas ruokakulttuuri. Baskimaan "pääkaupunki", valtavia rakennushankkeita ja upeita ihmisiä. Ja sitten se pakollinen Guggenheim, josta jäi mieleeni lähinnä Yoko Onon näyttelyn kaksi nastalla seinään vedellä täytettyä kondomia joita ihmiset katselivat pää kallellaan, tai samasta näyttelystä vanha mustavalkofilmi jossa kärpänen käveli naisen vastalla ja häpykummulla. Keskikerroksessa sentään oli esillä Espanjalaista maalaustaidetta taiteilijoilta, joita en etukäteen tuntenut mutta ihan mielenkiintoisia.

Minä haluaisin tietää, että onko se usein kerrottu tarina miten juuri Guggenheim nosti Bilbaon uuteen kukoistukseensa, edes vähimmässä määrin totta?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #17

"Minä haluaisin tietää, että onko se usein kerrottu tarina miten juuri Guggenheim nosti Bilbaon uuteen kukoistukseensa, edes vähimmässä määrin totta?"

Vain vähimmässä määrin. Tosiasiassa sekä Madrid että Bryssel upottivat Bilbaoon miljardikaupalla rahaa viedäkseen ETA:lta tuulen purjeista siten, että sen tukialueena ollut rappeutunut teollisuuskaupunki nostetaan kukoistukseen. Rahaa käytettiin mm. julkisen liikenteen lähes täydelliseen uusimiseen, oopperataloon, lentokenttään ja teknologiapuistoon. Guggenheim oli siinä vain kirsikka kakun koristeena. Muuten, oma kokemukseni oli hyvin vastaava. Rakennus kyllä on sinänsä mielenkiintoinen, mutta näyttely oli mitäänsanomaton.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #26

Euroopan työterveys- ja työsuojeluvirasto sijaitsee Bilbaossa. Siinäkin syytä mennä Bilvaoon. Osoite on 12 Santiago de Compostela. Sielthän alkaa tai sinne päättyy myös pyhiinvaellusreitti, jonka vuoksi suuret määrät turisteja liikkuu Espanjassa. Vetonaula ainakin tämä jälkimäinen. Samalla ehkä vaeltajat tai osa heistä vierailee Guggenheim museossa. Kerranhan senkin voi käydä katsomassa, pari voi olla jo liikaa. Itselläni toinen kerta oli pettymys.

Meillä ei Helsingissä ole sitä vetonaulaa miksi turistit tulisivat. Jotain olisi siis keksittävä, että Guggenheim rahat saataisiin myös kasaan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #26

Euroopan työterveys- ja työsuojeluvirasto sijaitsee Bilbaossa. Siinäkin syytä mennä Bilvaoon. Osoite on 12 Santiago de Compostela. Sielthän alkaa tai sinne päättyy myös pyhiinvaellusreitti, jonka vuoksi suuret määrät turisteja liikkuu Espanjassa. Vetonaula ainakin tämä jälkimäinen. Samalla ehkä vaeltajat tai osa heistä vierailee Guggenheim museossa. Kerranhan senkin voi käydä katsomassa, pari voi olla jo liikaa. Itselläni toinen kerta oli pettymys.

Meillä ei Helsingissä ole sitä vetonaulaa miksi turistit tulisivat. Jotain olisi siis keksittävä, että Guggenheim rahat saataisiin myös kasaan.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Hesarissa eilen olleen länsimetrokirjoituksen tärkein anti oli tieto siitä, että Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi länsimetrohankeen hinnalla 452 miljoonaa euroa vuonna 2006. Viimeisin tieto kokonaiskustannuksista on 1186 miljoonaa euroa. ”Kallion laskuopin” mukaan hinta on noussut alkuperäisestä 162,3 %. Eiköhän tässä ole riittävästi ”guggenheimia” tähän hätään myös helsinkiläiselle veronmaksajalle. Ehkä tässä päättäjillä olisi nyt rahojen priorisoinnin paikka.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Kruunuvuoren silta on erinomainen esimerkki helsinkiläisten päättäjien tarpeista jättää monumentti jälkeensä. Hinta vähintään kaksi Guggenheimiä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Hohhoijaa tämä muka noston arvoinen blogi. Berliinin Guggenheim oli vain 300 neliön halli pankin tiloissa...

Käyttäjän JohannaVendelin kuva
Johanna Vendelin

Täynnä kuitenkin Guggenheimin taidetta. Osoitus siitä, että Guggenheimin brändi ei perustu pelkkään taiteeseen vaan arkkitehtuuriin sen ohessa. Arkkitehtuurin pitäisi lisäksi olla ainutlaatuista, kuten Bilbaossa.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Toisaalta lähes Berliinin parhaalla mahdollisella paikalla Unter den Lindenillä. Vajaan kilometrin päässä Brandenburger Torista, hieman yli kilometri Potsdamer Platzista, Checkpoint Charliesta ja Alexanderplatzista.
Berliinin keskustassa käydessään ei voi olla yli kävelymatkan päässä siitä, joten paikka oli mitä oivallisin.

Humboldt-yliopistokin on lähes vieressä.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Tavallisen näköisen pankkirakennuksen ylimmissä kerroksissa. Helppo oli turistin kävellä ohi. Tarkkavaisenkin, kuten meikäläisen.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #12

Harri, eipä ollut pankkirakennuksen ylimmässä, vaan katutasolla, ainakin silloin kun minä siellä kävin. Minulla on siitä myöskin kuvia ja iso kyltti oven edessä olisi kyllä pitänyt huomata:)

Itse taidenäyttelytilat olivat 350 neliötä ja museokauppa kahvilan kanssa noin 150 neliötä. Tilassa Guggenin aikaan järjestettiin väkimäärän kasvattamiseksi myös paljon esikouluikäisille taidekerhoja ym. toimintaa, jotta saatiin vanhemmatkin mukaan maksaviksi asiakkaiksi. Ovela temppu sinänsä, ottakaa mallia museot.

Toisekseen myöskin Berliini on jo aikaa sitten ohittanut myös turistien määrissä mm. Rooman ja on Euroopan yksi suosituin kaupunki. Yksin amerikkalaisia käy Berliinissä vuosittain yli miljoona. Kuinkahan meidän mahtaisi tässä joukossa käydä? Kiinnostaisiko Guggenheim turisteja niin paljon, että viitsisivät lähteä tänne vain taidetta katsomaan? Vaikea uskoa.

Käyttäjän Tuokko kuva
Jarmo J Tuokko

Kuulostaa siltä kuin "Alennus-Pajunen" kumppaneineen haluaisi laittaa helsinkiläisten verorahat alennukseen. Tarjous on hyvä kunhan vain tulee Amerikasta. Tarjouksesta tulee mieleen taannoinen Järvenpää Mäkki-logo.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Tähän mennessä rakentavin ja toteuttamiskelpoisin näkemäni ehdotus aiheesta:

http://vesa-kanniainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22...

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Hannu, se olikin hyvä kirjoitus, mutta on jostain syystä jäänyt pimentoon täällä Puheenvuorossa, kun sitä ei oltu nostettu Karuselliin.

Musta ja raskas tyylinen suunnitelma on arkkitehdin oma näkemys, joka ei näytä paljoakaan pisteitä keräävän. Itse haluaisin siihen kuultavan heleän rakennuksen, joka muistuttaisi lähinnä jääkuutioita.

Pitäisikin järjestää uusi kilpailu uuden aatteen pohjalle, joka vastaisi useamman helsinkiläisen aatoksia omasta taidetalosta, eikä vain yrittää tunkea tätä jo vähän vanhahtavaa brändiä väkisin Suomeen.

Tätä olen markkinoinut täällä jo aikaisemminkin, mutta kertaus on aina hyväksi:) Nämä kaupungit eivät halunneet jatkaa Guggenin kanssa neuvotteluja. Miksi me?

Ote lehtileikkeestä: "New Yorkissa (kakkos vaihtoehtona) , Las Vegasissa, Tokiossa, Rio de Janeirossa, Meksikossa, Hong Kongissa, Taiwanissa, Bukarestissa ja Vilnassa eivät Guggenheimin - hankkeet toteutuneet. Las Vegasissa hanke toteutui mutta se lopetettiin kannattamattomana."

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Vesa Kanniaisen ehdotuksen mukaan voitaisiin Guggenheimin kokoelmia pitää näytteillä Kiasmassa muutaman vuoden.

Jos sinä aikana ilmenisi se ennakkoon mainostettu turistiryntäys tätä taidetta katsomaan, mikä ettei sen jälkeen voida vielä tehdä uuttakin arviota ja vaikka rakentaa arkkitehtonisesti säväyttävä uusi uljas näyttelytila joko mustista laatikoista tai muuten mutkalle väännetyistä seinistä.

Jos se ylimääräinen turistiryntäys taas jäisi tulematta, siitä voitaisiin tehdä huomattavasti nykyisiä realistisemmat kokemusperäiset johtopäätökset.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Kuolleena syntynyt ajatus olisi parasta haudata hiljaisuudessa vain läheisten läsnäollessa.
Jos uutta museota halutaan rakentaa, sen pitää lähteä suomalaisesta ideasta ja suomalaisin suunnitteluin,suomalaisin resurssein ja suomalaisista raaka-aineista; puusta , graaniitista jne.Kansallinen ylpeys ja itsenäisyyden symboli.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Meillä on Helsingissä Kiasma, Espoossa Emma ja rakenteilla Amos Rex. Kyllä noilla nykytaiteen näyttelyiden kysyntä saadaan tyydytettyä vähintäänkin hyvin ellei suorastaan erinomaisesti. Jos uutta museota halutaan, sen olisi syytä keskittyä suomalaiseen suunnitteluun, arkkitehtuuriin ja taideteollisuuteen. Sellaisella voisi olla sekä kysyntää yleisön keskuudessa että vaikutusta vientiin. Nykyisellään ahtaiden ja vaatimattomien Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon välissä on tyhjä tila, joka vain odottaa rakennusta jolla nämä saatisiin täydennettyä kansainväliset mitat täyttäväksi kokonaisuudeksi. Paikka on arkkitehtoonisesti haastava, mutta mahdollistaa myös oikeasti huomionarvoisen toteutuksen, kunhan siihen ei tyrkytetä mitään hiilenharmaista laatikoita.

Käyttäjän JohannaVendelin kuva
Johanna Vendelin

Minäkin olisin valmis kannattamaan suomalaista kokonaispakettia. Miksei joku suomalainen konsepti voisi toimia Guggenheimin tavoin taidegalleriana, mutta halvemmalla? Kenties sellaiseen saisi paremmin kerättyä tarvittavan yksityisen rahoituksen, niin ettei riskit olisi kaupunkilaisten harteilla.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Kova on vimma rahan tuhlaamiseen. Kävijämääräarvio kun on merkittävä osa tuloksesta, jos/ kun se ei sitten toteudu, niin onko kukaan vastuussa virheellisestä arviosta jonka perusteella investointi toteutetaan. Eipä tietenkään ole. Taaskaan.

Veikkaanpa, että aikanaan, tappiollisen toiminnan nopeasti konkretisoiduttua erilaisina isoina laskuina, jokainen älykäs ja ahkera virkamies ryömii hissunkissun takaisin jemmaan omaan suojatyöpaikkaansa ja Guggis säilyy näkyvänä muistomerkkinä Helsingin katukuvassa. Taiteellinen tarjontansa muuten lienee samaa tasoa ja yhtä kiinnostavaa, kuin Neuvostotaiteen helmi, Rauhan patsas Hakaniemen rannassa.

Tai no, se patsashan ei maksanut mitään Suomelle, että sellainen taidepaukku.

Robert Henriksson

Kukaan ei ole tosissaan selvittänyt vaihtoehtoja.

Vasamuseo Tukholmassa on Ruotsin suosituimpia matkailukohteita. Kun museo suunniteltiin 1980-luvulla, rakennus mitoitettiin 600 000 henkilön vuotuiselle kävijämäärälle. Tämä arvio osoittautui pian selvästi liian pieneksi. Kävijämäärä oli 1990-luvulla 740 000–800 000 henkilöä ja määrä on kasvanut tasaiseen tahtiin vuosi vuodelta ja kävijämäärä on tänään yli miljoona kävijää. Toinen merkittävä tekijä on, että kävijöistä noin 80 % on ulkomaalaisia turisteja.

Viime vuodet monet poliitikot ovat peräänkuuluttaneet Helsinkiin uutta vetovoimaista matkailukohdetta. Tässä Vasamuseo osoittaa mitä voitaisiin saavuttaa asettamalla Vrouw Maria laiva ja sen korvaamaton lasti esille Eteläsatamaan. Vrouw Maria laiva olisi ylivoimaisen suosittu verrattuna Guggenheim museoon. Vrouw Maria oli hollantilainen kauppalaiva, joka matkallaan Amsterdamista Pietariin haaksirikkoutui Nauvon vesillä syksyllä 1771. Kaksimastoinen laiva on rakennettu tammesta, sen pituus on 26 metriä ja leveys 7 metriä.

Tämän ainutlaatuisen kulttuurihistoriallisen perinnön hyödyntämiseen ei ole teknisiä esteitä. Suomessa on tietotaitoa laivan talteenottoon ja Tukholmassa on tarvittaessa tietotaitoa laivan konservoimiseen. On toki mahdollista, että laiva rikkoontuu ehkä 80–100 vuoden kuluttua, mutta ennen sitä on hyvää aikaa keräyksillä rahoittaa uuden Vrouw Maria laivan rakentaminen.

Vasamuseo antaa myös hyvän kuvan kohderyhmästä. Vrouw Maria laiva houkuttelisi laajoja ihmisryhmiä. Merkittävä osa kävijöistä olisi turisteja kaikista maanosista. Kävijöiden joukossa olisi kouluja, jotka hyödyntäisivät museota opetuksessa. Myös tutkimukselle laivan ja sen lasti olisi hyödyksi.

Projektin rahoittaminen voisi saada merkittävää EU tukea sekä avustusta jopa tavallisilta ihmisiltä, koska laivalla on yhteys Suomen historiaan ja laiva sopii hyvin Helsingin identiteettiin. Satamassa on aikanaan käynyt lukuisia vastaavia kauppalaivoja. Myös sijainti Eteläsatamassa on sopiva, vieressä sijaitsi Ulrikaborgs Skeppshwarf, myöhemmin Helsingfors Varfs och Fabriks Aktiebolag.

Hyvällä markkinoinnilla vuosittainen kävijämäärä voisi yltää miljoonan. Lipputulot olisivat silloin noin 10 miljoonaa euroa. Lisäksi laiva antaisi mahdollisuuden luoda laajan valikoiman kiinnostavia tuotteita myyntiä varten. Tuotteiden liikevaihto voi helposti olla yli 5 miljoonaa euroa. Ja perustaa monia rantakahviloita ja -ravintoloita 1700-luvun hengessä. Lisäksi työpajoja käsityöläisille tuotteiden valmistamista varten museon myymälään. Sitä vastoin ei tarvitsisi maksaa lisenssimaksuja, vuokrata kalliita taideteoksia tai suorittaa muita maksuja ulkomaalaiselle toimijalle. Koko toiminnasta vastaisi yksin suomalaiset ja kaikki tulot jäisivät Suomeen. Siten on hyvät edellytykset, että toiminnan kaikki kulut saadaan katettua.
Vrouw Maria laivan lisäksi on muita mahdollisuuksia rikastuttaa Helsinkiä uusilla matkailukohteilla. Esimerkiksi rakentamalla uudestaan Kaivopuiston kylpylän, jossa Pietarin venäläinen ylimystö nautti lomistaan ahkerasti 1840-luvulla. Vanha historiallinen Seurahuone Kauppatorin laidalla voitaisiin myös palauttaa entiseen loistoonsa hotellina ja ravintolana. Helsingin Kaupungintalona kiinteistö ei anna mitään lisäarvoa turismille eikä kaupunkilaisille. Jos nähdään tarvetta lisätä taidetarjontaa, voitaisiin selvittää olisiko kiinnostusta perustaa suurempi klusteri työpajoja, joissa suomalaiset taiteentekijät voisivat työskennellä ja myydä teoksiaan. Tätä tarkoitusta varten voisi sopia vanhempi teollisuuskiinteistö. Helsingin kaupunki omistaisi kiinteistön ja vuokraisi tiloja kohtuullisin hinnoin.

Mutta on samalla tärkeää parantaa jatkuvasti nykyisten matkailukohteiden ja tapahtumien vetovoimaa ja markkinointia potentiaalisten asiakkaiden kiinnostuksen ja aikataulun mukaisesti. Paikat eivät saa olla suljettu, kun turistit ovat käymässä. Hyvälle asiakaskokemukselle tämä keskeisin asia.

Ajallisesti 1700 ja 1800-luvut ovat lyöneet niin vahvan leiman Helsingin identiteettiin, että olisi vastuutonta ja tyhmää pilata sitä. Markkinoinnissa Helsingin asemoinnista tulisi mahdoton tehtävä. Ollakseen aidosti ainutlaatuinen ja vetovoimainen Helsingin erilaistumisen on perustuttava kaupungin omaan kulttuurihistoriaan, eikä täysin vieraisiin elementteihin, jota Guggenheim edustaa mitä suurimmassa määrin. Lisäksi Guggenheim Helsingillä olisi todellisuudessa ainoastaan näennäistä valtaa. Todellinen valta on aina taideteosten omistajalla tai alkuperäisen sopimuksen taideteoksen omistajan kanssa tehneellä toimijalla, eli amerikkalaisella Guggenheim säätiöllä. Siksi ei ole olemassa mitään edellytyksiä, että Helsingin Guggenheim museo kykenisi koskaan saavuttamaan merkittävää taloudellista tulosta. Maksaisimme lisäksi ulkolaiselle säätiölle kymmeniä miljoonia euroja vapaaehtoisesta taidekulttuurimme itsenäisyyden hylkäämisestä ja pääkaupunkimme historiallisen identiteetin itsetuhosta.

Päättäjämme ovat pian valinnan edessä, jossa jälleen tarjotaan vain yhtä ja samaa vaihtoehtoa, jota kaupunkilaisten suuri enemmistö vastustaa ja joka on jo kahteen kertaan hylätty. Jos äänestys päätyisi Guggenheimin eduksi, voi Helsinki jättää lopulliset hyvästit ylivertaiselle matkailukohteelle ja miljoonille uusille potentiaalisille turisteille tulevina vuosikymmeninä.

Käyttäjän AnneLinnonmaa kuva
Anne Linnonmaa

Erinomainen kirjoitus!
Oikeita vaihtoehtoja tarvitaan. Tämä Guggenheimin pakkosyöttö on niin masnetavaa, miksi emme luota itseemme? Muualta tulleet ideat koetaan heti parempin akuin omat.
Olen ehdottanut että k.o paikalle voisi tehdä tälle Finnsh Designille omistetun talon/tapahtumapikan, jossa designyrittäjät saisivat myydä ( ei vain esitellä) tuotteitaan suoraan matkailijoille ja muille kävijöille. Kaikki tuovat matkatuomisina jotain omiin maihinsa, miksi emme antaisi heille mahdollisuutta ostaa suomalaisia designtuotteita? Ei siis kiinalaisia muovitonttuja vaan satojen oikeiden yrittäjien tuotteita. Laksin huvikseni, että jos talossa olisi vaikka 300 myyntipaikkaa, niin liikevaihto olisi yli 50 M€ ja siitä maksettaisiin myös n. 10 M€ alvia valtiolle. Myyntipaikoista voisi ottaa maltillisen vuokra yrittäjiltä, yht. n. 3-5M€ eli kaikki voittaisivat.
Miksi meillä rakennetaan koko ajan rahan viejiä eikä tuojia?
Kaija Kelhun kirjoitus asiasta on myös erinomainen.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Iso peukku sinulle kirjoituksestasi Robert!

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

Matkailu- ja ravintola-ala arvioi Guggenheimin tuovan verotuloja sekä Helsinkiin että Suomeen. Näyttäisi menevän valtiolle reilusti voitolle, mutta Helsingin kaupungille hieman vähemmän. Tässä ei ole laskettu mukaan imagohyötyjä laajemminkin.
https://www.mara.fi/guggenheim-helsinki-lisaisi-pa...

Asiasta on haastateltu laajemminkin turisteja: "40 prosenttia kyselyyn vastanneista matkailijoista arvioi Guggenheim Helsinki -museon lisäävän Helsingin houkuttelevuutta matkakohteena."
http://taloustutkimus-fi-bin.aldone.fi/@Bin/ed4434...

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Matkailuala tietysti suhtautuu positiivisesti kaikkeen mikä tuo lisää matkailijoita edes hiukan, koska se ei joudu mitenkään maksumieheksi. Matkailijoilta kysyttäessä on taas helppo vastata, että G lisäisi kiinnostavuutta, mutta kukaan ei pysty kertomaan kuinka paljon. Se, että vain 40 % oli tätä mieltä, on taas selvä osoitus siitä, ettei kävijämäärä juurikaan kasvaisi!

Uutta suunnitelmaa on hehkutettu sillä, että siihen on saatu yksityistä rahaa. Todellisuudessa kyse ei ole mistään pyyteettömästä lahjoituksesta vaan säätiöt saisivat vastineeksi osuuden museosta, joka ehkä voisi tuottaa ainakin osan sijoituksesta takaisin. Lainan takaajaksi on esitetty Helsingin kaupunkia mutta jos se on kannattava hanke, niin mikseivät hankkeen puuhamiehet ja kannattajat anna itse takausta vai onko asia niin, että heillä ei ole enää luottoa!

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Helsingin valtusto päättää Guggenhemin rakentamisesta ja fiksuimmat katuvat joskus myöhemmin. Kukaan ei onneksi joudu siitä vastuuseen.

Ei yhtään enempää kuin raskaasti pieleenmenneissä investoinneissa tähänkäään saakka. Viime aikoina on tunaroitu länsimetron ja keskustakirjaston budjetoinnin kanssa, muttei siitä mitään ole kenellekään seurannut. Kukaan ei varmasti usko arvioituun kävijämäärä ennusteeseen yhtään sen enempää kuin Kruunusiltojen käyttäjämääriin, mutta miksi kiusata itseään ikävillä realiteeteilla.

Äänestäjät ovat tyhmiä ja edustajamme valtuustossa voivat luottaa siihen.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Kyllä hankkeen tukijatkin varmasti tietävät, että kävijämääräennusteet ovat täysin epärealistisia. Luvut on kuitenkin pakko esittää sellaisina, koska muuten näkyisi heti, ettei hankkeesta saa kannattavaa millään laskutoimituksilla. Koko hommassa haisee vahvasti korruptio ja lahjonta. Keskeisimmät lobbaajat kuittaavat varmasti ison "provision", jos hanke saadaan runnottua läpi.

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Hankkeen takana on New Yorkin sikarikas, hyperarrogantti taidemaailma, joka elää ihan omissa sfääreissään. Super konservatiiviset ja usein juutalaistaustaiset sisäänpäinlämpiävät piirit eivät ole tottuneet häviämään. Nyt Helsingin päättäjät eivät uskalla vetäytyä hankkeesta, josta tulee katastrofi.
Helsinki päätti luopua hölmösti hiilestä mutta muistoksi rakentaa koksaamoa muistuttavan kyhäelmän paalupaikalle? Qui bono, O mores!
Meillä Espoossa on Emma , jonka kannattajia olemme. Jos "Guggista" halajaa niin halukkaat lennätetään NYC: yyn ja sillä siisti. Mulle piisas visitti 1973.
Miksi me rakennetaan venäläisille museota?

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Saattaisin kannattaa museota ellei se olisi niin helvetin ruma.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Minä kannatan Guggenheim majakkaa!

Se loistaisi aamuisin ja iltaisin kun uusi majakka Helsingin satamassa, kun suuret matkustajalautat saapuvat.

Faroksen majakka oli Egyptissä Aleksandrian sataman edustan saarella sijainnut majakka. Suomi osallistui aluksi tämän majakan arkkitehtikilpailuun, kun Egyptissä asia oli vireillä. Ei pässyt rakentamaan siellä, mutta nyt asiaa voisi korjata omassa satamassamme.

”Guggenheim-arkkitehtuurikilpailun voittajaksi on valittu arkkitehtitoimisto Moreau Kusunoki Architectsin suunnitelma Art in the City, josta on Suomessa puhuttu Majakkana.”
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305964834646

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Euroopan työterveys- ja työsuojeluvirasto sijaitsee Bilbaossa. Siinäkin syytä mennä Bilvaoon. Osoite on 12 Santiago de Compostela. Sielthän alkaa tai sinne päättyy myös pyhiinvaellusreitti, jonka vuoksi suuret määrät turisteja liikkuu Espanjassa. Vetonaula ainakin tämä jälkimäinen. Samalla ehkä vaeltajat tai osa heistä vierailee Guggenheim museossa. Kerranhan senkin voi käydä katsomassa, pari voi olla jo liikaa. Itselläni toinen kerta oli pettymys.

Meillä ei Helsingissä ole sitä vetonaulaa miksi turistit tulisivat. Jotain olisi siis keksittävä, että Guggenheim rahat saataisiin myös kasaan.

Hyvä blogi, mutta eikö minulla ole kommentointiin mahdollisuutta.

Käyttäjän JohannaVendelin kuva
Johanna Vendelin

Irja kiitos kommenteistasi! Minulla vahingossa sellaiset asetukset, että kommentit menivät minun kauttani, siksi viive.
Tässä ketjussa ovat muutkin todenneet, että Gugggenheimin rakennus Bilbaossa on hieno, mutta taide on tuottanut pettymyksen. Minunkin käsitykseni vahvistuu, että Guggenheimin brändin muodostaa pitkälti rakennusten arkkitehtuuri eikä itse taide. Silti Helsingin Guggenheimiin olisi hankittava omakin taidekokoelma, jonka hinnaksi on arvioitu puoli miljoonaa euroa. Tämä on kuluerä, jonka maksajasta ei ole tietoa. Kenties Helsingin kaupunki?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Minun on vaikea nähdä hanketta muuna kuin pilkantekona Kiasmalle. Miten olisi, stadilaiset, rakentaisitteko saman tien neljännen musiikkitalon siihen Musiikkitalon, Finlandia-talon ja Oopperan jatkoksi, valtion rahoilla tietenkin.

Toimituksen poiminnat