Johanna Vendelin Ihmisten ja luonnon asialla

Helsingin yleiskaava jyrää lähimetsät ja virkistysalueet

  • Vartiosaaren luontopolku – lähiluontoa parhaimmillaan
    Vartiosaaren luontopolku – lähiluontoa parhaimmillaan

Helsingin uusi yleiskaava tuo kasvavaan kaupunkiin lisää asuntoja, mutta millä hinnalla? Luontoasiantuntija Keijo Savola selvitti Suomen kuvalehdelle (julkaistu 12.1.2017), mitä uusi yleiskaava tarkoittaa Helsingin metsäalueiden kannalta. Huolestuttavaa on, että selvityksen mukaan vain kolme laajempaa metsäaluetta 30:stä on täysin suojattu rakentamiselta. Muissa tapauksissa yleiskaavan epäselvät pikselit mahdollistavat metsäalueiden nakertamisen rakentamisen tieltä.

Helsingin nykyisillä päättäjillä näyttää olevan harhainen käsitys virkistys- ja metsäalueiden tarpeellisuudesta alueen asukkaille. Kuvitellaan, että metsää on rajaton määrä Kehä kolmosen tuolla puolen ja että siksi lähimetsät eivät olisi tärkeitä. Tosiasiassa Etelä-Suomessa vain 1% metsien pinta-alasta on suojeltua metsää. Maailmanlaajuisesti biodiversiteetin kiihtynyt häviäminen, "kuudes sukupuuttoaalto", on yksi maapalloa uhkaavista suurista ongelmista. Miksi Helsingissä ajatellaan, että "tämä ei koske meitä"?

Kosketus luontoon on tärkeää ihmisen terveyden kannalta. Torontossa tehty tutkimus osoitti, että ihmiset, joiden asuinkorttelissa on yli 10 puuta, ovat terveempiä kuin puuttomien kortteleiden asukkaat. Myöhemmät tutkimukset ovat osoittaneet, että tämäntyyppinen terveysvaikutus voisi välittyä kasviston mikrobien kautta. Erityisen tärkeitä luontokontaktit ovat lapsille, joiden immuunipuolustus on vasta kehittymässä. Luontokontaktien puutteen on esitetty olevan allergioiden ja monien kroonisten sairauksien taustalla. Metsät vaikuttavat positiivisesti myös ihmisten mielenterveyteen.

Helsingin kaupunginvaltuutetut jättivät lukuisia ponsia yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä. Nämä ponnet tulee käydä läpi, ennen kuin tietyn virkistysalueen rakentamiseen voidaan ryhtyä. Välttämättä ponsia ei ole kuitenkaan kaikille arvokkaille metsäalueille. Nyt olisi ensiarvoisen tärkeää, että Helsingin luonnonystävien ääni tulisi paremmin kuuluviin seuraavassa valtuustossa, jotta saamme säästettyä niin paljon kallisarvoista luontoa rakentamiselta kuin mahdollista.

Vartiosaari ja Keskuspuisto ovat kaksi tärkeää esimerkkiä suojelemisen arvoisista luontokohteista Helsingissä. Haluan Helsingin olevan jatkossakin terveiden ihmisten kaupunki, jossa ihmisillä ja heidän lemmikeillään on mahdollisuus nauttia myös lähiluonnosta. Rakentaminen ei saa tapahtua ihmisten terveyden ja viihtyvyyden kustannuksella tai vaarantaen paikallista luonnon monimuotoisuutta.

Liberaalipuolue esittää vaihtoehdoksi viheralueiden rakentamiselle rakentamista korkeammalle sekä tyhjien toimistotilojen nopeutettua  kaavoittamista asunnoiksi. Kirjoittaja on ehdolla kuntavaaleissa Helsingissä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Helsinki on kaupunki ja kyllä Helsingin ympärillä korpea riittää.

Keskuspuistosta voisi valtaosan kaavoittaa.

Jos Helsinki tuntuu liian urbaanilta ympäristöltä, niin vartin matkan päästä alkaa korpi.

Pekka Iiskonmaki

Suomen kaupungit olisi pitänyt alunperin rakentaa paljon tiiviimmin. Nyt menee valtavasti energiaa ja aikaa henkilölogistikkaan taajamista.

Ketä saamme tästä kiittää?

Otto Iivari Meurmania, joka kirjoitti 1947 Kaavoitusopin.

Valitettavsti siitä tehtiin koko valtakuntaa koskeva ''pyhäkirja'' Se on tullut valtavan kalliiksi Suomelle ja kansalaisille.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Otto-Iivari_Meurman

Käyttäjän JohannaVendelin kuva
Johanna Vendelin

Minä näkisin, että olisi jo kauan aikaa sitten pitänyt alkaa hyödyntää käytettävissä olevaa pinta-alaa tehokkaammin ja rakentaa tornitaloja. Vielä voimme silti suunnan muuttaa, mitä tulee uuteen rakentamiseen. Liberaalipuolueen Helsingin kuntavaaliohjelmassa (https://liberaalipuolue.fi/kuntavaalit-2017/helsin...) esitetään vaihtoehtona nykyiselle viheralueiden jyräämissuunnitelmille rakentamista korkeammalle sekä tyhjien toimistotilojen sujuvampaa kaavoittamista asuinkäyttöön.

Pekka Iiskonmaki

''tyhjien toimistotilojen sujuvampaa kaavoittamista asuinkäyttöön''

Tuossa osuit naulankantaan.

Tarpeettomat entiset virastot kaupunkien keskustoissa olisi todella kätevää muuttaa pienasunnoiksi, joille on kysyntää.

Useasti nykyinen huonejako kahtapuolen käytävää riittää minimissään 16m2 asuntoon ja sitten voisi olla kiinteistöllä ns. yhteiset tilat, jossa voisi tavata naapureitaan.

Suomen lain mukaan julkiset rakennukset pitää rakentaa kestämään 120 -vuotta, joten ne rakennettu poikkeuksellisen vahvoiksi.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Jyrätään siellä myös tuoreempaa kulttuuria epäloogisin perustein. On lähinnä surkuhupaisaa, että pääkaupungissa halutaan kaventaa valtaväyliä bulevardeiksi, mutta jätetään huomiotta suurin väylämassa eli rautatiealueet asuntotuotannon mahdollistajana.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Enää ei tarvitse esimerkkejä etsiä ulkomailta: Tampereeellakin osataan rakentaa rautatien päälle. Jos helsinkiläiset päättäjät käyttäisivät ajatteluun päätään eikä takapuoltaan, Vendelinin blogi olisi turha.
http://rakennusliitto.fi/2016/01/15/laaketta-tyott...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Pekka Iiskonmaki

''Jos helsinkiläiset päättäjät käyttäisivät ajatteluun päätään eikä takapuoltaan''

Ei tuo koske pelkästään Helsinkiä. Suomi on täynnä toinen toistaan rumempia kaupunkeja.

Toimituksen poiminnat