*

Johanna Vendelin Ihmisten ja luonnon asialla

Suojellaan lähiluonto – rakennetaan rohkeasti tornitaloja

  • Leppävaaran tornitalo
    Leppävaaran tornitalo

Kaupungistuminen on globaali ilmiö, jota vastaan ei kannata taistella. Luonnon monimuotoisuuden hävittäminen ihmisen toimesta on globaali ilmiö, jota vastaan on taisteltava kaikin käytössä olevin rauhanomaisin keinoin. Menetettyä luontoa emme saa takaisin.

Tavoitteeni on nostaa ihmisten terveyden ja asumisviihtyvyyden edistäminen Helsingin kaupunkisuunnittelun ja/tai siihen liittyvän keskustelun keskiöön. Luontokontaktit ovat erittäin tärkeitä erityisesti lasten immuunipuolustuksen kehittymisen kannalta. Luonnolla on tutkitusti suotuisia vaikutuksia ihmisten mielenterveyteen. Lähimetsissä leikkiminen, lenkkeily tai koiran ulkoiluttaminen ovat terveyttä ylläpitävää ja edistävää toimintaa. On ekologisesti kestävää, jos asukkaat pääsevät kaupunkialueella helposti luonnon helmaan kävellen tai pyöräillen, eikä heidän tarvitse autoillen kulkea kaupunkialueen ulkopuolelle ulkoilemaan.

Asuntoja on rakennettava Helsingin niemelle kiihtyvällä tahdilla, jotta asuntopula helpottuu. Samalla on tärkeää, että kaavoitetaan riittävästi moderneja toimistotiloja, jotta tulevat työpaikat sijaitsevat lähellä ihmisiä. Ristiriita on siinä, että Helsingin uudessa yleiskaavassa on lähimetsiä ja muita viheralueita liian suuripiirteisesti merkattu rakentamisen piiriin. Tämä on merkittävin uuden yleiskaavan heikkous. Täydennysrakentaminen on hyvä idea, mutta se on toteutettava nykyisten asukkaiden mielipiteitä kuunnellen ja luontoarvoja kunnioittaen.

Hyvä esimerkki kaupunkilaisten aktiivisuudesta oman asuinalueensa puolesta on Pro Meri-Rastila -yhteisö. Meri-Rastilan rakentamissuunnittelu tähtää alueen segregoitumisen vähentämiseen, mikä on kannatettava asia. Varjopuolena on alueen ylimitoitettu asuntorakentaminen, mikä sellaisenaan toteutuessaan vähentäisi paikallisia viheralueita jopa 28 prosenttia. Tällainen kaupunkisuunnittelu on lyhytnäköistä, koska kasvavalla kaupungilla on suuremmat tarpeet myös ulkoilualueiden suhteen. Aidosti kestävä kaupunkisuunnittelu ei johda siihen, että asukkaat pakotetaan hakemaan luontokontaktejaan kaupunkialueen ulkopuolelta. Viherkatot eivät korvaa menetettyjä maanpäällisiä ulkoilualueita.

Pro Meri-Rastila on esittänyt vaihtoehtoisia ideoita viheralueiden paremmasta hyödyntämisestä. He ovat ehdottaneet, että puisto- ja niittyalueille perustetaan luonnonmukainen "Syötävä puisto". Idea on kannatettava, koska luonnonyrttien viljely antaa ihmisille mahdollisuuden laittaa kätensä multaan ja siten hankkia hyödyllistä mikrobistoa vastustuskykyä vahvistamaanLisäksi marjat, hedelmät ja yrtit ovat terveellistä syötävää. Tämäntyyppistä viheralueitten kehittämistyötä pitäisi edistää koko Helsingin alueella.

Vaihtoehtoja tiiviin kaupunkialueen suunnitteluun on. Rakentamista ei saa liikaa säädellä liian tiukoin normein, vaan pitää voida rohkeasti rakentaa jopa 20-25 kerroksisia tornitaloja, jotta rakentamiseen sopiva pinta-ala tulee maksimaalisesti hyödynnettyä. Tyhjiä ja aikansa eläneitä toimistotaloja tulee purkaa ja tilalle on rakennettava entistä korkeampaa. Kaupunki ei saa jarruttaa kehitystä keinotekoisin toimenpitein – annetaan kysynnän ratkaista alueiden kohtalo. Kolmas vaihtoehto viheralueiden säästämiseksi on Helsingin voimakkaampi laajentuminen ulospäin. Kuntarajat ovat keinotekoisia esteitä. Rakennetaan tiiviimpää kaupunkialuetta myös Espooseen ja Vantaalle. Yhteistyössä piilee kestävän kaupunkikehityksen voima.

Miten saamme luontoarvojen puolustajien äänen paremmin kuuluviin rakentamisen huumassa?

Keinoja on monia. Valtuustoon pyrkivä Iltalehden blogisti on lähtenyt sotakirveet heiluen verbaaliseen "vihersotaan" itse maalailemiaan vihollisia vastaan. Minä sen sijaan en kannata vastaavanlaista populismia ja vastakkainasettelua. Haluan tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen. Käsitykseni nimittäin on, että Hillmanin kuvailemaa yhtenäistä vihollisjoukkoa ei ole olemassa. Kyse on vain siitä, että luontoihmisten on saatava paremmin äänensä kuluviin kaupunkisuunnittelun saralla. Kehotan kaupunkilaisia äänestämään tulevaan Helsingin valtuustoon luonnon ja asukkaiden viihtyvyyden puolesta puhujia!

Kirjoittaja on filosofian tohtori, jonka viimeisin tutkimusprojekti käsitteli allergioiden mekanismeja ja luonnon monimuotoisuutta. Kirjoittaja on Liberaalipuolue – vapaus valita r.p:n hallituksen jäsen ja puolueen kuntavaaliehdokas Helsingissä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Ei Suomessa tarvita liike tai toimistotilaa. Entisetkin on tyhjillään.

Käyttäjän JohannaVendelin kuva
Johanna Vendelin

Mistä johtuu tyhjien toimistotilojen olemassaolo? Kysymys voi olla myös siitä, että tilat ovat vanhoja ja käyttökelvottomia. Uskon itse, että Helsingissä olisi kysyntää moderneille toimistotiloille.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#2
Jos niille olisi kysyntää, niin varmasti rakennettaisiin.

Suomi tuhosi taloutensa liian korkealla verotuksella ja nyt on Checkmate. Buumiin uskovat vain hölmöläiset.

Käyttäjän JohannaVendelin kuva
Johanna Vendelin Vastaus kommenttiin #3

Kyllä uusi kaavoitus sisältää myös toimistotiloja. Vanhat toimistotilat (esimerkkinä Pitäjänmäen alue), näyttävät pysyvän tyhjillään. Ne olisikin purettava ja tilalle asuntoja.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #4

Pitäjänmäen sijainti on logistisesti erittäin hyvä. Muuten Helsinki on peevelin ruma kaupunki.

Kantakaupunki on kaupungin näköinen. Pasila on kamala ja kaikki muut tyrimiset siihen päälle.

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

Erityisesti keskustassa / kantakaupungissa on myös entisiä asuintaloja, jotka on muutettu toimistotiloiksi - ja joita ei "saa" muuttaa takaisin asunnoiksi. Koska kaavoitus tai jokin.

Toimituksen poiminnat