*

Johanna Vendelin Ihmisten ja luonnon asialla

Helsingin on purettava sopimus vanhuksia rahastavan yrityksen kanssa

  • Vanhusten ruokakassi-palvelu on rahastusta
    Vanhusten ruokakassi-palvelu on rahastusta

Helsingissä vanhukset ovat jääneet ilman ruokaa kaupungin huonosti hoitaman kilpailutuksen seurauksena. Kaupunki kilpailutti ruokatoimituksia hoitavat yritykset ja hyväksyi halvimman tarjouksen. Ajatuksena oli, että kaupunki kilpailuttaa tukipalvelun, jonka vanhukset maksavat itse. Kilpailutuksessa mukana olleilta yrityksiltä vaadittiin aiempaa kokemusta vastaavien palvelujen tuottamisesta, mutta palvelun laadun arviointi unohtui täysin.

Helsingin sanomat kertoi tänään, että Servea, joka on hoitanut maaliskuun alusta asti vanhusten kotihoidon kauppapalveluita, on laiminlyönyt sovittuja tehtäviään. Tämän seurauksena osa palvelun piirissä olevista vanhuksista on jäänyt ilman ruokaa viime viikkojen aikana. Kotihoidon työntekijät ovat nyt paikanneet tilannetta viemällä itse vanhuksille ruokaa.

Pikainen selvitykseni Serveasta osoittaa, että yrityksellä on ollut runsaasti ongelmia aiempina vuosina Tuusulassa, Tampereella ja Turussa. Myös Hesari viittasi kirjoituksessaan, että Tuusulassa yrityksen toiminta “johti kriisiin” vuonna 2009. Tuusulalainen omainen kertoi, että verrattuna paikallisen marketin hintoihin Servean lasku tuli vuodessa 1 400 euroa kalliimmaksi.

Näyttää ilmeiseltä, että Servea on voittanut kaupunkien tarjouskilpailut tarjoamalla halvinta ruokakassin toimitushintaa. Tosiasiassa yritys rahastaa törkeästi suoraan heikkokuntoisia vanhuksia niin, että ruokakassin hinta saattaa olla jopa 1,6 kertaa kalliimpi verrattuna lähikaupan hintoihin. 

Yrityksen strategiana on laskuttaa vanhuksia suoraveloituksella, jolloin kukaan ei valvo todellisia loppuhintoja, eivätkä vanhukset ole kykeneviä puolustamaan itse itseään väärinkäytöksiltä. Tampereella Servealle myönnettiin jopa monopoliasema niin, että vanhuksilla ei ollut oikeutta tilata ruokakassiaan muualta.

Helsingissä kilpailutuksessa toiseksi jäänyt yritys esitti oikaisuvaatimuksen sosiaali- ja terveyslautakunnalle. He esittivät, että kyseistä ruokakassien toimituspalvelua ei ole mahdollista tuottaa Servean tarjoamaan hintaan. Oikaisuvaatimus hylättiin lautakunnassa. Mikseivät hälytyskellot alkaneet soida tässä vaiheessa, vaan uskottiin sokeasti Servean vastineeseen?

Servea kertoo olevansa lähinnä internetissä toimiva yritys. Tilaukset tulisi hoitaa internetin, sähköpostin tai WhatsAppin välityksellä. Onko kukaan miettinyt, miten vanhukset suoriutuvat tällaisesta? Eihän kaikilla ole edes tietokonetta tai älypuhelinta.

Miksi Helsingin kaupunki on ollut täysin välinpitämätön kilpailuttamansa yrityksen toimintatavoista tai palvelun laadusta? Eikö Helsingillä ole minkäänlaista keskusteluyhteyttä muihin kaupunkeihin, kuten Tuusulaan? Eletäänkö täällä säkin sisällä?

Helsingin on viimeistään nyt myönnettävä tekemänsä virheet kilpailutuksessa ja sopimus Servean kanssa on purettava välittömästi vanhusten törkeän rahastuksen lopettamiseksi. 

Liberaalipuolue on linjannut, että kuntien on kilpailutettava verorahoin kustannettavat palvelut avoimesti ja säännöllisin väliajoin. Hinnan lisäksi myös palvelun laatu on arvioitava. Liian pitkiä sopimuksia, joista ei voi irtautua kesken sopimuskauden, ei pidä solmia lainkaan. Samat kriteerit pitää soveltaa myös sellaisiin kuntien kilpailuttamiin palveluihin, jotka asiakkaat maksavat itse.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Juuso Hämäläinen

On tullut moneen kertaan mainittua näiden ulkoistamisten johtavan joko heikkoon laatuun tai korkeampiin kustannuksiin. Näin käy pitkällä tähtäimellä aina, kun julkishallinto ulkoistaa alihankkijoille.

Syy on yksinkertainen. Kun virkamiehet laitetaan pitämään yhteishyvän puolta hankinnoissa, nämä häviävät aina kokeneille liikeihmisille ja näiden juristeille 6-0.

Kun asiakas on niellyt koukun, hänet rahastetaan tai puijataan laadussa tai tehdään molemmat. Voitot maksimoidaan aina jossain vaiheessa. Se on yritystoiminnan ykköstehtävä. Hankkia maksimituotto omistajilleen. Ei pitäisi yllättää ketään.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Jo parikymmentä vuotta sitten kirjoitn aiheesta kirjan ja pidin kunnissa edullisuusvertailukursseja.
Kilpailutussäännöt ovat selkeitä, tilaaja esittää tarjouspyynnössä valintakriteerit. Niissä esitetään mikä osuus hinnalla ja muilla tekijöillä kuten palvelun nopeus ja laatu, on. Näille tekijöille annetaan painoarvot ja vertailussa arvioidaan miten hyvin kukin tarjous ne täyttää.

Mutta jos tilaaja ei ole esittänyt selkeästi näitä vaatimuksiaan, silloin päätös valitettavasti tehdään helposti halvimman hinnan hyväksi. Jos näin ei tehtäisi, kunnalta voidaan vaatia vahingonkorvauksia. Jotkut käyttävät tätä mahdollisuutta rahastamiseen.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Mielestäni hankintapäätöksen tehneet virkamiehet ovat syyllistyneet vakavaan virkavirheeseen hölmöyttään tai tahallaan. Heidät pitäisi panna tästä vastuuseen.

Palkkaisiko työnantaja henkilön joka tiedettäisiin kelvottomaksi?

Käyttäjän JohannaVendelin kuva
Johanna Vendelin

Olisi tietysti selvitettävä, että mitä kyseisessä kilpailutuksessa tarkalleen ottaen vaadittiin yrityksiltä. Olen vasta raapaissut pintaa, mitä tulee Servean toimintaan. Muodostamani kuva on kuitenkin se, että palvelun laatu ei ole voinut olla kriteeri, koska ongelmia yrityksen toimintaan liittyen on tullut ilmi muissa kaupungeissa jo aiemmin. Tämä on siis omaa loogista päättelyäni, mutta asiaa toki voisi tonkia pintaa syvemmältäkin.

Toimituksen poiminnat