Johanna Vendelin Ihmisten ja luonnon asialla

Työttömän aktiivimalli rankaisee liian aktiivisesta työnhausta

  • Työttömän aktiivisuusmalli rankaisee aktiivisesta työnhausta
    Työttömän aktiivisuusmalli rankaisee aktiivisesta työnhausta

Eduskunta hyväksyi lähes täydellisessä mediahiljaisuudessa työttömän aktiivimallin, joka tulee voimaan 1.1.2018. Koska hallitus on ollut kykenemätön tekemään työllisyyttä aidosti lisääviä toimia, joita olisivat ensisijaisesti

 

1)   yleissitovuuden purkaminen ja

2)   paikalliseen sopimiseen siirtyminen,

 

päätti hallitus keskittyä työttömien kepittämiseen. Aktiivimallissa ideana on, että työttömyys on työttömän omaa syytä ja “laiskuudesta” tulee rangaista.

 

Uusi työttömän aktiivimalli rankaisee työttömyysturvan alentamisella sellaista työtöntä, joka käyttää kaiken aikansa työnhakuun, mutta ei onnistu hankkimaan töitä 65 päivän tarkastelujakson aikana.

 

Aktiivimalli kannustaa esim. korkeakoulutettuja työnhakijoita omaehtoisen aktiivisen työnhaun sijaan hakemaan ja ottamaan vastaan pätkätöitä vähintään 18 h/kalenterikuukausi. Tällöin työtön voi tietysti päättää, tuleeko kannattavammaksi tehdä hanttihommia vaiko ottaa mukisematta vastaan alennettu työttömyysturva.

 

Toisena vaihtoehtona malli kannustaa työtöntä sivutoimiseen yrittäjyyteen. On muistettava, että yrittäjäksi ryhtymisen riskinä on, että menettää kaiken työttömyysturvan mikäli TE-viranomaiset katsovat yrittäjyyden päätoimiseksi. Toisinaan pelkkä Y-tunnuksen hankinta voi johtaa koko työttömyysturvan eväämiseen. On siis arpapeliä ja viranomaisesta kiinni minkälainen yrittäjyys hyväksytään. Otatko siis riskin?

 

Kolmas tapa välttää työttömyysturvaleikkuri on omaehtoinen opiskelu. Tällöin viranomaisen pitää ensin hyväksyä opiskelu työttömyysturvalla tuettavaksi. Aloja, joiden työllisyysnäkymät on heikot, ei yleensä ottaen hyväksytä. Sairaanhoitajan on turha tulevaisuudessakaan haaveilla taiteilijan tai kirjailijan ammatista. Ei auta vaikka kärsisi selkäkivuista. Toisin sanoen työtön ei voi itse päättää, mitä hän opiskelee. Yleensä työtön ei saa edes aloittaa opiskelua ennen kuin on saanut TE-viranomaisilta siihen hyväksynnän. Hylky seuraa yleensä, jos työtön on aloittanut opiskelun “omin luvin”.

 

Työllisyyspalveluihin osallistuminen on yksi tapa välttää leikkuri. Tällaisen kurssin pitää kestää vähintään viisi päivää tarkastelujaksoa kohden. Nurinkurista on, että hallitus on tällä kaudella leikannut nimenomaan työllisyyspalveluista. Työllistämistä edistäviä palveluita voi myös olla epätasaisesti tarjolla riippuen siitä, missä päin maata työtön asuu. Päähallituspuolue Keskusta on siis junaillut ennennäkemättömän epäreilun systeemin, jossa maan eri puolilla asuvat työttömät asetetaan eriarvoiseen asemaan johtuen työllisyyspalvelujen epätasaisesta tarjonnasta tai työpaikkojen mahdollisesta paikallisesta vähyydestä.Korkeakoulutettu työtön ei yleensä hyödy TE-toimiston järjestämästä uravalmennuksesta. Siihen käytetty aika on pois aktiivisesta työnhausta.

 

Kaiken kaikkiaan eduskunnan hyväksymä työttömän aktiivimalli on selkeä työttömyysturvan leikkuri, joka ei palkitse aktiivisesta työnhausta vaan rankaisee armottomasti. Vaikutukset työllisyyteen lienevät vähäiset. Parhaimmillaan malli luo maahamme uudenlaiset pätkätyömarkkinat. Aktiivimalli myös lisää byrokratiaa. Tämän systeemin aiheuttama vahtaaminen, uusien päätösten tekeminen ja valitusten käsittely tulee varmasti kalliimmaksi kuin tällä aikaan saadut näennäiset säästöt.

 

Aktiivimalli olisi pitänyt toteuttaa näin:

 

1)   Työntekijä voi sopia paikallisesti omista työehdoistaan

2)   Työtön (esim. alanvaihtaja) voi valita itse haluamansa alan, jonka opiskelua tuetaan työttömyysetuudella max. 400 päivää

3)   Yrittäjyydelle asetetaan selkeät kriteerit sen suhteen, mikä lasketaan sivutoimiseksi ja mikä päätoimiseksi yrittäjyydeksi. Vasta tulojen tulisi vaikuttaa työttömyysturvan alenemiseen/loppumiseen.

4)   Työtön osallistuu vapaaehtoistyöhön 18 h/kalenterikuukausi

5)   Työttömille tarjotaan räätälöityä täydennyskoulutusta, missä harjoittelusta maksetaan palkkaa

6)   Kannustetaan työtöntä esim. määräaikaisilla veroeduilla muuttamaan työn perässä muualle maahan

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän TiinaTeittinen kuva
Tiina Teittinen

Rakentava lähestymistapa tehdä ehdotuksia pelkän arvostelun sijasta. Kiitos.
Itse ihmettelin perustulokokeilun lähtökohtia vaikka ei aihe suoranaisesti tähän kuulukaan. Meillä on kuitenkin jo olemassa soviteltu päiväraha-malli joka mahdollistaa palkkatyön 300 euroon asti työttömyyskorvauksen siitä alentumatta. Hyvin vähän on ollut keskustelua siitä että ylittävältä osaltakin palkka alentaa työttömyyskorvausta varsin maltillisesti, eli työn vastaanottaminen on kannattavaa joka tapauksessa. Toki sitten kuvaan astuvat kannustinloukut.
Perustulon sijasta olisi voitu määrittää tuo soviteltu päiväraha samalle käteen jäävälle summalle. Soviteltu työttömyyspäiväraha loisi pohjan työllisyyskannustimille ilman mitään uusia kokeiluja ja virityksiä.

Toimituksen poiminnat